Torikatu 3, Ylivieska
Miltä näyttää elinkeinopalvelut vuonna 2030
Kaikki toimitilat

Kunnallisten elinkeinopalvelujen uudistamiselle on tällä hetkellä suuri kysyntä. Elinkeinopalveluiden perustana oleva laki on vuodelta 1975. Tarpeet ovat kuitenkin hieman toiset kuin lähes viisikymmentä vuotta sitten. Tarjonta ja kysyntä eivät kohtaa.

Valtionavustuksesta elinkeinoasiamiehen palkkaamiseen asetetun lain tavoitteena oli, että elinkeinoasiamies hoitaa elinkeinojen edistämiseen liittyviä tehtäviä kunnissa. Myöhemmässä vaiheessa asetuksella määriteltiin myös varsinaiset tehtävät, jotka olivat yritysten neuvonta, tietojen välittäminen ja yhteistyön edistäminen viranomaisten, yhteisöjen ja yritysten kesken, kuntaa ja yrityksiä koskevan elinkeinotoimintaan liittyvän tietoaineiston kerääminen ja ylläpitäminen sekä muiden toimialaan liittyvien asioiden hoitaminen. 

Toimin asiakkuuspäällikkönä Ylivieskan kaupungin elinkeinotoimessa ja opiskelen työni ohessa teknologiaosaamisen johtamisen ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Lähdin opintoihini liittyen tutkimaan elinkeinopalveluiden tilaa ja tulevaisuutta haastattelututkimuksella. Tekemässäni tutkimuksessa haastateltiin 29 keskeistä elinkeinopalveluiden sidosryhmiin kuuluvaa henkilöä. 

Johtopäätöksenä tutkimuksesta voidaan todeta, että elinkeinopalvelut sellaisenaan on tulossa tiensä päähän. Erityisesti nuorempi sukupolvi ja sen yrittäjyyden osaamisen taso on huomattavasti korkeampi kuin aiemmin. Nuorten yrittäjyyden tiedon haku keskittyy digitaalisiin palveluihin ja erilaisiin keskustelupalstoihin, joita he käyttävät aktiivisesti ja saavat sieltä reaktiivista palvelua. Haastattelun aikana oli merkille pantavaa, ettei yksikään haastatelluista olisi hakenut kunnallisista elinkeinopalveluista apua oman yrityksen perustamiseen. Sosiaalisen median aktiiviset keskustelupalstat, pankit ja yrittäjäjärjestöt olivat ne toimijat, joilta haastatellut olivat hakemassa tietoa itselleen.

On siis ensiarvoisen tärkeää, että elinkeinopalvelut otetaan jatkossa kehitettäväksi. Työni perusteella on esitettävissä kuusi selkeää kehittämiskohdetta. Nostan erityisenä esille prosessimaisen nuorten opiskelijoiden sekä heidän opettajiensa kanssa tehtävän yhteistyön. Tällä työlle on löydettävä aikaa jokaisessa kunnassa ja siihen on panostettava entistä enemmän. Tämä työ tuo tullessaan uusia yrityksiä alueelle ja sitä kautta elinvoimaa kuntaan. 

Toisena kehittämiskohteena elinkeinopalvelut tarvitsevat myös laatukriteerit, joilla yrityksiä ohjataan. Tällä varmistetaan tasavertainen sekä -laatuinen palvelut kaikille yrityksille sekä yrittäjäksi aikoville kunnasta ja alueesta riippumatta. 

Kolmantena elinkeinopalveluiden tulee löytää toiminnalleen sopiva nimi, joka kuvaa paremmin toimintaa sekä antaa kuvan mitä palvelut sisältävät. Hälyttävää tutkimuksessa oli, ettei elinkeinopalvelu-sanaa tunnistettu ja haastatteluun oli vaikea valmistautua tämän vuoksi. Tämän vuoksi selkeät yrityspalvelut ja/tai työllistämispalvelut ovat kansankielisempiä sekä helpommin ymmärrettävissä. Nykyhetken muotisana elinvoima ei kuvaa tarpeeksi selkeästi niitä sisältöjä ja tarpeita mitä yrityskentässä tarvitaan. 

Muut kehittämiskohteet olivat digitaalisuus, yhteisöllisyys sekä alueellisuus, joka erityisesti koski elinkeinopalveluiden henkilöstön osaamisen erikoistumista, ja yhden luukun -periaate.

Elinkeino- ja yrittäjyyspalvelut ovat tärkeitä jokaisen kunnan elinvoimaisuuden tarkastelussa ja niiden sisältöön on syytä panostaa erityisesti. On aivan selvää, että meidän on löydettävä väyliä ja toimenpiteitä, joilla pystytään tuomaan elinkeinopalvelut entistä paremmin esille ja ensisijaiseksi tiedon lähteeksi yrittäjyydestä.

Kirjoittaja: 
Jukka Saarela
Asiakkuuspäällikkö
Ylivieskan kaupungin elinkeinopalvelut

jukka_saarela

© 2022 Ylivieskan kehityspalvelut | Tietosuojaseloste | Toteutus Creamedia